Niilo Y.M. Reinikaisen (synt. 1949) runoissa uhkuu viiltävästi rakkauden ja onnen kaipuu. Luonto on mukana kauniilla tavalla vahvistamassa hänen tunteitaan. Hänen runokielensä on täynnä kipeältä tuntuvan ikävöinnin maalailua. Samalla ne ovat kuin pieniä sävellyksiä, joihin hän on vanginnut nuoruutensa rakkausmaiseman. Lukijalle jää vahva tunne eletyistä hetkistä lavendelintuoksuisen lemmityn sylissä.